Runojussi 18.6 - 12.7.2008

Anteeksianto

 

www.a-valitys.fi/runojussi

 

1

Nyt, aitouttani testaten,

itseltäni, tosissani kysyen,

niin, entisiäni käsitellen,

että, anteeksiantoon pystyen.

 

2

Jokin patouma sisälläni,

painaa omaa selkääni,

nyt, ei siihen auta harjoitukseni,

siis, on lisää avattava sisimpääni.

 

3

Voi olla, muilla ongelmana,

esiintyä vaiva, toisenlaisena

jonkin tunteen patoumana,

mieltä kuitenkin, tarvitaan avoimena.

 

4

Voi mieli unohtaa,

mutta keho muistaa,

alitajunta osoitteen kantaa,

unissa asiasta muistuttaa.

 

5

Kun on, anteeksiantoon kypsyys,

tulee uniin, parempi ymmärrys,

sitä mukaa, kun kasvaa käsitys,

menköön anteeksiannon edistys.

 

6

Jonkin vaivan hävitessä,

ehkä uusi, esille tulossa,

on uusi vääryys vapautumassa,

ole taas, anteeksi antamassa.

 

7

Kehon ja mielen yhteys,

siinäkin, on anteeksiannon tarkoitus,

kasvakoon tähän, ymmärrys,

niin kasvaa Meillä, myös terveys.

 

8

Loukatuksi tuleminen,

sen ehkä, aiheuttanut ihminen,

harvoin on, niin samanlainen,

että samoin, asiat ymmärtäväinen.

 

9

Jos keskustelun yritykset,

eivät olleet, hedelmälliset,

niin unohda, anteeksisaamiset,

vain, anna anteeksi, kaiket.

 

10

On vääryyskin tarpeellinen,

jotta ymmärtäisi ihminen,

että anteeksianto suosiollinen,

on pienikin, terveyttä tuottavainen.

 

11

En vaadi mitään hyvitystä,

en koe kärsimystä,

en katkeruuden häivähdystä,

vain, iloa vapaudesta.

 

12

On kaikki väärä hävitetty,

symbolisesti tuhottu,

liekeissä puhdistettu,

anteeksiannettu ja unohdettu.

 

13

Asia, mikä on käsitelty,

myöhemmin, vain siten mietiskelty:

Se silloin jo, on anteeksiannettu,

siitä jo, on vapautta koettu.

 

14

Kirjoitin asian runoksi,

jotta muuttuisi todeksi,

usein anteeksiannoksi,

pienikin vääryys iloksi.

 

 

 

 

Runojussi 1-12.7.2008

Anteeksianto itselle

 

 

 

1

Osaanko itselleni, anteeksi antaa?

hyväksyä ja eteenpäin jatkaa?

tai, vain sisälläni kantaa?

unhoon, syvälle vaientaa?

 

2

Tulevatko vaatimukset toisista?

onko se, pelkoa muiden torjunnasta?

tai, toisten ajatusten peilaamista?

ehkä vain, turhaa oletusta?

 

3

Taas, itseä lisää hyväksyen,

samalla, toisia huomioiden,

toisista lämpöä etsien,

lämpöön, lisää luottaen.

 

4

Myös, ei aina onnistuen,

joskus, kohtuudella luovuttaen,

pitäen mielessä totuuden,

harvoin kohtaa, mielen yhteneväisen.

 

5

Myös, annan ajankäyttöni,

menneen sekä tulevani,

anteeksi annan itselleni,

se on vain, osa minun tietäni.

 

6

Ehkä pitää, juuri useammin,

aidosti vahvan, herkemmin

ja herkän, vielä aidommin,

olla itselleen, anteeksiantavin.

 

 

 

7

On itselle anteeksiantamista,

sekin, ettei itselle vaatimusta,

tee sellaisesta tilanteesta,

kun viihtyvyys, ei tule aitoudesta.

 

 

 

 

 

 

Runojussin pää- / linkkisivulle

 

Vapauta mielesi