|
Runojussi
10-2008 – 7-2009 |
Hyväksyminen surussa |
|
|
Oman lapsen
menetys, siinä - kovin
tuska ja koettelemus, asian
hyväksymisen tärkeys, siihen - olkoon
pyrkimys. |
1b |
Rakkaimman
menetys, siinä - elämän
kova koettelemus, asian
hyväksymisen tärkeys, siihen - olkoon
pyrkimys. - - - - - - - |
1c |
Omaisen
menetys, siinä -
aina koettelemus, asian
hyväksymisen tärkeys, siihen -
olkoon pyrkimys. - - - - - - - |
|
|
2 |
Se - ei ole hylkäämistä, eikä unohtamista, jos etsii hyväksymistä, valoon muuttaneen poismenosta. |
3 |
Hän kulkee kanssanne, vaikeassa - seuraa askeleitanne, lisää teidän voimaanne, on kaikessa - mukananne. |
4 |
Hän nauttii - valosta, onnesta ja rauhasta, sanoo: - lakatkaa murehtimasta, minulla on - vapaus rajoituksista. |
|
5 |
Suru on luonnollista, itku tasoittaa tuntemista, pääskää lohduttomuudesta, voimaa - tulee muistoista. |
6 |
Voisinpa ottaa osasesta, kiinni tuosta surusta, mainiten osanotosta, todella - viedä osan taakasta. |
7 |
Tuskin - aika auttaa parantamaan, mutta - se auttaa hyväksymään, hyväksyntä - sitten aikanaan, tuskaa - auttaa poistamaan. |
|
|
|
|
|
|
|